★ ★ ★ ★ ★ 4.5 / 5 TRUSTPILOT
30 PÄIVÄN PALAUTUSOIKEUS
ILMAINEN TOIMITUS YLI 79€ TILAUKSILLE
LIITY JÄSENEKSI - SAA 5 € ALENNUS
Oli ankea harmaa aamu tammikuun puolivälissä, kun lähestyimme Muuto toimistoa ja näyttelytilaa Tanskan pääkaupungin Kööpenhaminan sydämessä. ”Luojan kiitos olemme matkalla Muuton luo tuomaan hieman valoa ja väriä takaisin elämäämme”, joku huudahti. Muuto on loppujen lopuksi tunnettu siitä, että se luo tiloja, jotka piristävät ja inspiroivat. Ja tällä nimenomaisella vierailulla olimme siellä tutkimassa juuri sitä: neuroestetiikan kiehtovaa aihetta. Neuroestetiikassa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten aistimme aktivoituvat, kun katsomme taideteosta tai tiettyä tilaa. Line kertoo minulle, kun istumme alas juttelemaan:
Meillä kaikilla on ympäristöjä, joissa tunnemme olomme vaistomaisesti mukavaksi - olipa kyseessä sitten tietty huone, paikka luonnossa tai jopa tietty huonekalujen sijoittelu. Tärkeintä on ymmärtää, mikä saa nämä tilat tuntumaan ”oikeilta”.
Kun Muuto teki yhteistyötä Johns Hopkinsin yliopiston International Arts + Mind Labin johtajan Susan Magsamenin kanssa, he tutkivat, miten kehomme reagoi esteettisiin kokemuksiin. Musiikilla, arkkitehtuurilla, väreillä ja materiaaleilla on kaikilla merkitystä emotionaalisten ja kognitiivisten reaktioidemme muokkaamisessa. Suunnittelemalla tiloja, jotka herättävät yhteenkuuluvuuden ja viihtyvyyden tunteen, Muuto pyrkii luomaan ympäristöjä, jotka saavat ihmiset tuntemaan olonsa mukavaksi.
Ja jos olet joskus astunut Muuton näyttelytilaan, et voi olla reagoimatta tilaan fyysisesti. Olipa se sitten myönteistä tai kielteistä, Line huomauttaa nopeasti, että nämä reaktiot ovat syvästi henkilökohtaisia.
Tutkimuksemme aha-hetki oli minulle ajatus siitä, että neutraalia tilaa ei oikeastaan ole olemassakaan, et voi oikeastaan suunnitella tilaa, jossa aistisi eivät reagoi tai reagoi tavalla tai toisella, mutta siksi [neuroestetiikka] on minulle niin järkevää.”
Line Brockman Juhl
Vaikka jotkin neuroestetiikan näkökohdat ovat universaaleja, kulttuuritausta ja henkilökohtaiset kokemukset muokkaavat aina yksilöllisiä reaktioitamme muotoiluun. Esimerkiksi värin havaitseminen vaihtelee suuresti eri alueilla. ”Aasiassa punainen väri symboloi onnea, kun taas länsimaisissa kulttuureissa se merkitsee usein varovaisuutta tai vaaraa”, Line selittää.
Väri on neuroestetiikan kulttuurisesti monipuolisin osa-alue.”
Sama pätee myös materiaalitrendeihin. Muotoiluala on nähnyt muutoksia messingistä samettiin ja marmoriin, mutta Muuto keskittyy ajattomaan estetiikkaan pikemminkin kuin ohimeneviin trendeihin. Muuto pohtii, miten värit ja materiaalit vaikuttavat toisiinsa tietyissä yhteyksissä, ja varmistaa, että sen mallit parantavat tilaa sen sijaan, että ne vain noudattaisivat markkinoiden mieltymyksiä.
Muuto ei vain suunnittele huonekaluja ja kodin tarvikkeita, vaan kuratoi elämyksiä. Yksi esimerkki tästä on moniaististen elementtien käyttö näyttelytiloissa. Musiikki, valaistus ja kasvit luovat tunnelmaa ja muokkaavat sitä, miten kävijät kokevat tilan.
”Avasimme kerran näyttelytilan, ja jokin tuntui olevan pielessä. Myöhemmin tajusimme, että olimme unohtaneet ottaa mukaan kukkia ja kasveja. Kun ne oli lisätty, tila tuntui täydelliseltä”, Line kertoo ja korostaa hienovaraisen suunnittelun yksityiskohtien merkitystä kutsuvan ilmapiirin luomisessa.
Kööpenhaminassa järjestetyn Three Days of Design -festivaalin aikana Muuto esitteli tämän periaatteen aistien avulla toteutetun installaation avulla. Muuttamalla valaistusta, ottamalla käyttöön virtaavat verhot, avaamalla ikkunat ja soittamalla rauhoittavaa musiikkia he muuttivat yhden tilan dramaattisesti erilaiseksi kokemukseksi. ”Kaikki lakkasivat puhumasta, kun he astuivat sisään verhon läpi”, Line selittää painokkaasti. Se osoittaa, että pienilläkin suunnitteluvalinnoilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa tilan kanssa: ”Olet samassa huoneessa, samassa rakennuksessa, mutta muutamalla yksinkertaisella asialla voit todella vaikuttaa siihen, miten ihmiset käyttäytyvät.” Hän toteaa lopuksi.
Linen mukaan neuroestetiikka ei ole vain abstrakti käsite, vaan sitä voidaan soveltaa suoraan tuotesuunnitteluun. ”Väri, materiaali ja muoto vaikuttavat suuresti siihen, miten koemme muotoilun itsessään”, hän selittää.
Yksi esimerkki on Calm-seinävalaisin, joka on suunniteltu antamaan pehmeää, hajavaloa, joka jäljittelee auringonlaskun pehmeää luonnonvaloa. Sen kangaspäällysteinen muoto ei ainoastaan lisää lämpöä huoneeseen, vaan auttaa myös pehmentämään akustiikkaa, jolloin tilat tuntuvat seesteisemmiltä.
Tai Linear-sarja, joka on osa Muuton ulkokalustevalikoimaa. ”Ulkokalusteiden osalta meidän on täytynyt ajatella hieman enemmän”, Line selittää, ”tuotteiden on oltava kestäviä. Esimerkiksi Linear on valmistettu kokonaan teräksestä, joten se kestää ulkona oloa, mutta tässä tapauksessa työskentelimme paljon muodon ja värin kanssa, sillä teräs on niin kova materiaali, että meidän oli löydettävä keinoja tehdä siitä kutsuvampi mutta myös sulautua ympäristöön.”
Yksi Muuton neuroestetiikan tutkimisen kiehtovimmista tuloksista on ajatus siitä, että mikään tila ei ole aidosti neutraali, kuten Line korostaa. Jokainen suunnitteluvalinta vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu, oli se sitten tarkoituksellista tai ei. Jopa näennäisen tavallinen tila lähettää aivoillemme signaaleja, jotka muokkaavat kokemustamme. Line korostaa:
Et voi suunnitella tilaa, jossa aistisi eivät reagoi. Jos tila on tylsä, kehosi reagoi silti.”
Tämä näkökulma kannustaa suunnittelijoita tiedostamaan valintojaan - ei pelkästään esteettisesti vaan myös sen suhteen, miten tilat vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Muuto uskoo, että neuroestetiikan merkitys suunnittelussa kasvaa, kun ihmiset tulevat entistä tietoisemmiksi ympäristöstään.
Nykymaailmassa keskitymme intensiivisesti terveyden optimointiin, ruokavalion, kunnon ja unen seurantaan. Mutta entä tilat, joissa vietämme suurimman osan ajastamme? Muuto pitää neuroestetiikkaa keskeisenä hyvinvoinnin osatekijänä ja väittää, että oikeanlainen muotoilu voi parantaa jokapäiväistä elämää tekemällä olon mukavammaksi ja kotoisammaksi.
Tämän ymmärryksen avulla Muuto jatkaa skandinaavisen muotoilun rajojen ylittämistä ja luo tiloja, jotka kauneuden lisäksi herättävät tunteita, yhteyksiä ja todellista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Valokuvaus: Muuto, Angeliqa Dahldorph Nielsen, Ardijan Mahmutaj.